Temppelikierroksen jälkeen lähdimme ainoaan turistikohteeseen, josta olimme etukäteen ottaneet selvää: Nanyue-kuninkaan mausoleumiin (Museum of the Western Han Dynasty Mausoleum of the Nanyue King). Kyseessä oli siis erään entisen hallitsijan hiljattain löydetty hautakammio, jonka yhteydessä on myös muita kokoelmia, kuten jadekivi-tyynyjä (kyllä, sellaisia on olemassa), mongolien käyttöesineitä ja niin edespäin. Melko suuri ja kokonaisvaltainen museo kenelle tahansa, joka on kiinnostunut historiasta! Museo oli lisäksi melko interaktiivinen, ja hautakammioonkin pääsi ihan sisälle asti katsomaan.

Kuninkaan hautakammion jälkeen matka jatkui läheiseen Yuexiu-puistoon, jossa koisimme puiston penkillä sirkkojen siritystä kuunnellen. Kävelimme puistossa, joka tuntui hieman aavemaiselta sen ollessa lähes tyhjä ja ukkosen jyristessä taustalla. Taivas aukenikin juuri puistosta poistuessamme, ja päädyimme läheiseen ravintolaan illallistamaan.

Seuraavana päivänä oli tarkoitus suunnistaa sivilisaation pariin. Meillä ei ollut tuon taivaallista hajua Guangzhoun "menomestoista", mutta suunnistimme mutu-tuntumalla eteenpäin ja matkalla päädyimme useaan eri puistoon, joiden nimet eivät valitettavasti ole jääneet mieleen (mahdettiinko edes tietää niitä...). Puistoista mieleen jäivät lenkkeilevät papat, katalat matalat vedet ja patsaat, jotka kertoivat erään Ah Q:n tarinan (The True Story of Ah Q).

Puistorämpimisen jälkeen päädyimme vihdoin kaipaamamme sivilisaation pariin, ja yllätykseksemme löysimme sitä oikein rutkasti. Myöhemmin tarkasteltuna olimme siis päätyneet Shangxiajiu-tielle, joka on valtava kävely-ostoskatu.

Ihmisvilinästä ähkyisinä jatkoimme melko pian matkaa, ja tällä kertaa päädyimme Shamian Islandille, jossa on Eurooppalaista arkkitehtuuria ja hienoja patsaita. 

Seuraavaksi saimme aivan loistoidean: opaskirjan mukaan Shamian Islandin läheltä pääsisi lautalla Guangdong Towerille. Totta kai se hienous olisi nähtävä livenä! Niinpä lähdimme talsimaan kohti joenrantaa, ja pienen etsiskelyn jälkeen löysimme oikean lautan. Lipputiskiltä vielä tivasimme, että paattimme varmasti menee oikeaan suuntaan, ja meidät ohjattiin oikeaan lauttaan.

Lauttamatka oli taivaallinen, koska saimme istua ilmastoidussa veneessä ja katsoa vaihtuvia maisemia (jotka tosin eivät olleet kovin kummoisia). Hyvin nopeasti sisäinen kompassini kuitenkin meni hälytystilaan, sillä mielestäni olimme menossa aivan väärään suuntaan. Nopea tsekkaus kännykän navista vahvisti pelkoni todeksi. Ja lautastahan ei noin vaan hypätä kyydistä... Tästä johtuen päädyimme lopulta päätepysäkille, joka oli keskellä ei mitään. Meidät käytännöllisesti katsoen heitettiin kyydistä pois, koska kyseessä oli ilmeisesti viimeinen vuoro, ja takaisinkaan ei enää päässyt. Onneksemme kyydissä oli ollut kuitenkin yksi toinenkin onneton matkustaja, joka oli luullut päätyvänsä tornille. Laivan henkilökunta antoi pikaohjeet tälle kiinalaiselle tytölle ja kehotti meitä seuraamaan häntä. Lähistöllä ei ollut yhtikäs mitään! Yksi kämäinen bussiasema, jonka kaikki kyltit oli tietenkin kirjoitettu vain merkein. Onneksi kiinalainen tyttö osasi katsoa kännykkänsä reittioppaasta oikean bussin. Jouduimme odottamaan melkein tunnin oikean auton saapumista, ja matka tornille kesti vajaan tunnin, jonka jälkeen vielä kävelimme vartin. Saimme siis lauttamatkaan tuhlattua monen monta tuntia, mutta lopulta pääsimme perille! Torni oli hieno, mutta sisäänpääsymaksu tornin yläkertaan oli niin kallis, että päätimme ihailla komeutta vain joen rannalta.

Guangzhousta jatkoimme matkaa Guiliniin. Siitä siis seuraavassa postauksessa!