Ajattelin tehdä tällaisen throwback-postaussarjan #tbt:n eli throwback thursdayn kunniaksi, missä kerron vähän viime kesän kiinanreissustamme. Jaoittelen postaukset kaupunkien mukaan, eli jokaisesta vierailemastamme kaupungista teen yhden postauksen. Postasin aiemmin keväällä meidän reissuvideon blogiin, se löytyy täältä.

Viime kesänä lähdin siis nykyisen exän kanssa kuuden viikon Kiinanreissuun. Matkasuunnitelma oli jo tehty ennen matkalle lähtemistä, joten Kiinan puolella ohjelmaan ei jäänyt muuta kuin matkasta nauttiminen ja paikasta toiseen siirtyminen. Lensimme Hongkongiin, josta matkaa taitettiin pääosin junalla, muutamaa lyhyempää bussimatkaa lukuunottamatta. Kiinassa turistit eivät voi ostaa junalippuja etukäteen netistä, joten yksi matkamme kulmakivistä oli harva se viikko seistä tuntitolkulla juna-asemien lippuluukkujonoissa. Mikäs siinä; lippujonoissa pääsee kohtaamaan sitä aitoa oikeaa kulttuuria, kuten etuilu, huutaminen ja raivoaminen, ja kaiken maailman taksien, bussien ja hevoskärryajelujen tyrkyttäminen "aina halvempaan hintaan". Ahh, muistoja, muistoja!

Saavuimme Hongkongiin eräänä kauniina kesäkuun päivänä. Lensimme Cathay Pacificilla vaihtaen Roomassa, ja lentoyhtiö yllätti täysin tasokuudellaan. Lukuun ottamatta takanani istuvaa, hiuksista kiskovaa ja penkkiä potkivaa nuoremman kaliiberin kanssamatkustajaa, lento oli ehdottomasti mukavin pitkänmatkan lento, jolla olen ollut. 

Hongkongissa ulos astuttuamme vastassa oli heti Aasian kuuma ja kostea sademetsä-ilmasto, joka tuntui tukahduttavalta varsinkin kun selässä oli 15 kiloa rinkkaa. Paikallisella lentokenttäbussilla suunnistimme keskustaan, Kowlooniin Nathan Roadille ja Tsim Sha Tsuihin, josta suunnistimme legendaariseen Chungking mansioniin, jossa ensimmäinen majapaikkamme sijaitsi. Jokainen Hongkongissa vieraillut on varmasti nähnyt Chungking mansionin. Se on kaikkea muuta kuin huomaamaton; ruma, kolossaalisen suuri, järkyttävin neonvaloin "koristeltu" betonirakennus, joka kätkee sisäänsä lukemattomia pikkuhotelleja ja hämäräbisneksiä, jotka ovat valtaosin intialaisten ja muiden vähemmistöjen ylläpitämiä. Hongkongissa hotellimajoitus on todella kallista elintilan puutteen vuoksi, mutta Chungking mansionista löytyvät kaupungin halvimmat majoitukset, n. 15 €/yö. Huoneemme oli HK:n tyyliin pieni; siellä oli sänky ja sängyn vieressä kapea kaistale lattiaa liikkumista ja kääntymistä varten. Huoneesta löytyi kuitenkin kaikki mukavuudet: ilmastointi, WC ja suihku sekä jääkaappi(!), joten olimme tyytyväisiä.

Heti Hong Kongiin saavuttuamme menimme tietysti ensimmäisenä tutustumaan kuuluisaan Victoria Harbourin näköalaan. Viikon aikana ehdimme nähdä näköalan moneen kertaan niin päivä- kuin iltavalaistuksessa. Joka ilta järjestetään hieno valoshow, "Symphony of Lights", jossa rakennukset on valaistu rytmikkään musiikin tahtiin. Ryysis rannalla on kova, joten paikalle kannattaa saapua ajoissa, varsinkin jos mielii ottaa kuvia. 

Kowloonin puolella tutustuimme Yau Ma Teihin, josta mainitsemisen arvoisia olivat Temple Street Night market ja lukuisat ravintolat, sekä Tin Hau -temppeli. 

Pidemmällä Nathan Roadia pohjoiseen oli Mong Kok, josta löytyi valtava määrä kauppakeskuksia sekä pienempiä keittiö- ja työkalukauppoja. Lisäksi eksyimme Goldfish Marketille eli paikalliselle eläinkauppa-kadulle, josta olisi voinut ostaa jos jonkinlaista karvaista ja karvatonta ihmisen parasta ystävää...

Kowloonin vastarannalle pääsee kätevästi lautoilla, Star Ferryillä, jotka maksavat käytännössä ei mitään: HK$ 3 = 0,3 € per suunta. Lautta on ehdottomasti suositeltava vierailukohde, koska ensinnäkin se on tärkeä pala Hongkongin historiaa, ja lisäksi lautalta on ehdottomasti parhaat näkymät molemmille rannoille. Lisäksi raikas tuulenvire tuo hetkellistä helpotusta piinaavaan kuumuuteen, joka on jatkuvasti läsnä kesäkuukausina. 

Hongkongin saarella (Hongkong Island) sijaitsee yksi jokaisen heppatytön unelmien täyttymyksistä: nimittäin Happy Valleyn laukkarata! Kauden viimeisiä laukkakisoja järjetettiin juuri saavuttuamme maahan, joten onnekseni pääsimme vielä seuraamaan ponien kilpajuoksua viheriöllä. Radalle pääsee ratikalla mutta kannattaa huomioida, että kisoihin on samaan aikaan matkalla muutama muukin. Ruuhkaa on siis varmasti tiedossa! Itse laukkakisat olivat koko kansan huvia eikä lainkaan yhtä elitististä kuin esimerkiksi Englannissa. Vaikka sääntöihin kuuluu, ettei paikalle päästetä sandaaleissa ja shortseissa, vilahti niitäkin katsomossa useampi kuin muutama, ja tunnelma oli kaiken kaikkiaan hyvin rento. Laukkakisat olivat halpaa huvia, sillä sisäänpääsymaksu oli vain HK$ 10 = 1 €!

Todellinen helmi oli Kowloon Parkista löytämämme public bath eli koko kansan uimaploti! Juhannuksen vietimme vedessä lilluen ja aurinkotuoleissa maaten. Mukaan kannattaa varata tuhottomasti aurinkorasvaa ja pyyhe jonka päällä maata, koska muoviset aurinkotuolit toimivat myös ihmisgrilleinä, jos niiltä ei suojaudu. Vaikka ihmisiä oli - Hongkongin tapaan - kuin pipoa, oli altaita myös useampaa laatua (myös sisäallas), joten tilaa riitti. Viikonloppuja kannattaa kuitenkin välttää, koska silloin ihmismassojen välistä saattaa olla vaikea erottaa vettä. (Näin olen kuullut...)

Hongkongin vierailun ensimmäisen osan päätteeksi päätimme vielä tehdä päiväreissun Hongkongin saaren eteläosaan, Stanleyyn, jossa vietettiin Dragon Boat Raceja. Taas kerran lähdimme reissuun vähän liian myöhään, sillä muutamalla muullakin oli sama ajatus ja jonot busseihin Centralilla olivat kilometrien pituisia... Onnena onnettomuudessa eräs busseista törmäsi toiseen bussiasemalla, jolloin ihmiset jonoissa hajaantuivat ja lähtivät päättöminä rynnimään toisiin busseihin. Itse olimme kärppinä ensimmäisinä rynnäkköjoukoissa, joten odotettua nopeammin (ja vain puolen tunnin jonotuksen jälkeen) pääsimme aloittamaan matkanteon. Tätä emme kuitenkaan tienneet: tie Stanleyyn on suurimmilta osin yksikaistaista vuoristotietä jossa kaikki samaan suuntaan menevät henkilöautot, bussit ja taksit menevät possujunassa toistensa perässä. Paikoitellen huippunopeutemme taisi käväistä 10 km tunnissa, mutta onneksi olimme pakanneet mukaan evästä, ja ainakin näköalat olivat double decker -bussin yläkerrasta hienot. 

Stanley oli melko pieni mutta viihtyisä paikka. Sieltä löytyi monta eri "districtiä" ja siellä olisi helposti voinut viettää pidemmänkin tovin. Tunnelma oli melko länsimainen ja suurin osa ravintoloista ja kuppiloista olikin eurooppalaishenkisiä. Stanleyssä oli rantojen lisäksi suurehko rompemarketti myyntikojuineen, rantaboulevardi, pienehkö kauppakeskus ja esiintymislava jossa soitettiin live-musiikkia.

Itse Dragon Boat Races osoittautuivatkin harjoituksiksi eikä oikeiksi kisoiksi. Tai kyseessä oli siis jonkun sortin alkukarsinnat ennen varsinaisia kisoja. Katsojia oli kuitenkin kerääntynyt rannalle suurissa määrin ja kisaajiakin oli montaa eri sorttia. Osa joukkueista oli pukeutunut mätsääviin naamiaisasuihin. Jokaisella joukkueella oli rannalla oma pieni teltta, jossa pidettiin ilmeisen hauskaa, ja olut virtasi. Kisat olivat niistä tietämättömille hieman hankalia seurata, mutta ideana oli, että kanootit soudettiin kauemmas lahdelle, josta sitten soudettiin yhtä matkaa takaisin ja nopeiten maaliin saapunut tietenkin voitti. 

Illan hämärryttyä pulahdimme vielä samaisella rannalla ilta-uinnille, joka oli varsin miellyttävää hikisen päivän jälkeen. Tästä tapahtumasta kuvatut todisteet jääkööt julkaisematta lukijoiden silmiä suojellakseni... Rannalla oli paljon nuorisoa viettämässä aikaa grillaten ja musiikkia kuunnellen. Opaskirjan mukaan rannalla piti olla paljon tulikärpäsiä tunnelmaa luomassa, mutta itse en ainakaan onnistunut yhtäkään näkemään...

Seuraavana päivänä suuntasimme Hung Homin juna-asemalta junalla kohti Guangzhouta. Matka jatkukoon seuraavassa päivityksessä!